Muistomerkit

Tutustu tarkemmin Parikkalan kunnan alueen muistomerkkeihin.

Tyrjän taistelun muistomerkki (Parikkalan kirkon vieressä)
Tyrjän taistelut käytiin 30.6.-4.8.1941. Jatkosodan Laatokan Karjalan kovimpiin taisteluihin kuului Tyrjän valtaus, jonka suoritti kenraalimajuri Aarne Blickin johtama 2. Divisioona. Sen Jalkaväkirykmentti 7, ns. Tyrjän rykmentti kantoi päävastuun tästä taistelusta. Koko taisteluun osallistui yli 10 000 sotilasta. Tyrjän taisteluissa kaatui yli 400 miestä, tappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat lähes 1900 miestä. Parikkalan kirkon lähelle Tyrjälle johtavan vanhan kirkkotien alkuun paljastettiin 4.8.1991 taiteilijaprofessori Taisto Ahtolan suunnittelema muistomerkki, jonka hankkivat 2. Divisioonan veteraanit. Muistomerkin luona on taistelua erittäin hyvin kuvaava taulu.

Laatokan puolustajien muistomerkki (Sikoharjulla, Parikkalan kunnanviraston tuntumassa)
Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Mauno Hartman ja se on jalustalle asennettu rannikkotykki. Paljastustilaisuus oli 20.8.1961. Se pystytettiin talvisodan viimeisten kaatuneiden vänrikki Veikko Kortelan ja alikersantti Niilo Evolan hautapaikalle, jotka kaatuivat 12.3.1940 Laatokan rannikolla Uukselanpäässä. Rauhan jälkeen vetäytymään lähteneet suomalaisjoukot ottivat vainajat mukaansa ja jättivät heidät rauhan rajan lähimmälle Suomen paikkakunnalle. Muistomerkissä on teksti: ”Laatokan sankareille.”

Mannerheim- ristin ritarien muistomerkki (Parikkalan kunnanviraston edessä)
19.9.1994 pystytetty muistomerkki parikkalalaisille Mannerheim- ristin ritareille.

Sankarivainajien muistomerkki (Parikkalan kirkkotarhassa)
Ristiaiheinen, puutarha-arkkitehti Pentti Aholan suunnittelema sankarivainajien muistomerkki pystytettiin vuonna 1963 talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden 313 vainajan muistoksi.

Karjalaan jääneiden muistomerkki (Parikkalan kirkkotarhassa)
1980 kirkkotarha sai Armi Siitosen suunnitteleman, Parikkalan Karjalaseuran toimesta pystytetyn muistomerkin Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi.

Vapaussodan muistomerkki (Parikkalan kirkkotarhassa)
Graniittisessa muistomerkissä on vapaussodassa vuonna 1918 kaatuneen 29 henkilön nimet. Patsaan on suunnitellut arkkitehti W.Keinänen.

Rajajääkäripataljoonan muistomerkki (Parikkalan kirjaston vieressä)
Muistomerkin suunnitteli Mannerheimristiritari Leo Kojo Kaakkois-Suomen Rajamieskillasta. Muistomerkki on pystytetty rajapataljoona 2. muistoksi 9.9.1984.

Pietari Hannikaisen muistomerkki (Parikkalan keskustassa)
Suomen kielen puolesta puhujalle, kirjailija ja maanmittari Pietari Hannikaiselle pystytettiin 1956 kivinen muistomerkki Parikkalan ensimmäisen kotiseutujuhlan yhteydessä. Muistomerkki on kesäteatterilla, muistolaatta Parikkalan kirjastolla.

Kärsimysten kivet (Koitsanlahden hovin pihassa)
” Vapaus on kalliimpi kuin maa”, lukee Kärsimysten kiviin hakattuna Koitsanlahden hovin puistossa, josta avautuu historiallinen kulttuurimaisema-alue. Muistomerkin on suunnitellut kuvaamataidon lehtori, taiteilija Armi Siitonen ja se paljastettiin sata vuotta hovin pakollisten päivätöiden päättymisen jälkeen heinäkuussa 1958.
Muistomerkin rakentamiseen osallistuivat myös Saari, Simpele ja Uukuniemi sekä Kurkijoen evakkokunta.

Kanavankaivajien muistopatsas (Saaren taajamassa)
Antti Neuvosen suunnittelema muistopatsas on pystytetty 1800 ja 1900- luvuilla suoritettujen järvenlaskujen muistoksi. ”Puiset lapiot, mittavat mietteet, jättiläistyö, viljavat lietteet” – teksti on hakattu muistopatsaaseen, joka esittää kolmen sukupolven kanavankaivajia.

Sodan aikainen kenttäsairaala
sijaitsi Kirjavalassa, jossa on vieraillut mm. marsalkka Mannerheim sekä Adolf Ehnroot on majoittunut siellä nuorena majurina. Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

Rajakomppanian muistomerkki (Saari)
53. Rajakomppania perustettiin Saarella 10.6.1941, jolloin Suomi nousi taisteluun kodin, uskonnon ja isänmaan koskemattomuuden puolesta. Muistomerkki pystytettiin Kaakkois-Suomen Rajamieskillan toimesta 10.6.1981.

Talvisodan sankarivainajien muistomerkki (Saaren kirkon pihalla)
Paikalla aiemmin sijainnut puinen merkki korvattiin kivipatsaalla vuonna 2008. Muistomerkissä teksti: Pro Patria Talvisodan Saaren sankarivainajat.

Sankarivainajien muistomerkki Rauhan taipaleella (Saaren siunauskappelin pihalla)
Pronssiin valettu muistomerkki on saarelaissyntyisen kuvanveistäjä Antti Neuvosen suunnittelema, ja se paljastettiin 6.12.1986.

Sankarivainajien muistomerkki Rauhan teille (Uukuniemen kirkkotarhassa)
Vuodelta 1949.

Ristlahden taistelun muistomerkki (Uukuniemen kirkkomäellä)
Ristlahden kahakka käytiin 1614. Suomalainen Hannu Munck varusmiehineen ja talonpoikaissotureineen voitti venäläiset Ristlahden taistelussa. Voiton johdosta Laatokan Karjala jäi Ruotsille. Uukuniemen Ristlahden kahakan muistomerkki sijaitsi entisen Neuvostoliiton puolella. Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli arkkitehti Elias Borg ja sen reliefit teki kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Alkuperäinen muistomerkki paljastettiin 22.8.1937.
Nykyiselle, Suomen puolella sijaitsevalle Uukuniemen kirkkomäelle paljastettiin uusi Ristlahden taistelun muistomerkki kesällä 1982. Muistomerkin paljastajana toimi puolustusministeri Juhani Saukkonen. Muistomerkkiin on kiinnitetty talvisodan jälkeen alkuperäisestä muistomerkistä irrotetut laatat.